1970-luvun Suomi

Koska pelin ajankohta on tarkemmin määrittelemätön, ei pelin todellisuus ole aina aivan sykroniassa oikean historian kanssa, vaan voi vaihdella suhteessa eri ilmiöihin ja elämänalueisiin. Jotta kaikilla olisi olennaisesti sama käsitys maailmankuvasta, tällä sivulla käsitellään lyhyesti pelin ajallista suhdetta joihinkin keskeisiin elämän osa-alueisiin ja 1970-luvun keskeisiin ilmiöihin jotka ovat tavalla tai toisella relevantteja kaikkien tai jonkin tietyn hahmon kannalta.

Raha

Suunnilleen kymmenen vuotta sitten Suomen markka uudistettiin siten, että 100 vanhaa markkaa vastasi 1 nykymarkkaa, eli käytännössä niin seteleistä kuin hinnoistakin pudotettiin kaksi nollaa pois, ja alle sadan markan kolikoiden yksikkö muuttui penneiksi.  Vanhat setelit ja kolikot säilyivät laillisina maksuvälineinä, mutta niiden arvo oli yksi sadasosa nimellisarvosta. Pelin ajankohtaan mennessä käytännössä kaikki vanhat markat ovat poistuneet kierrosta, ja käytössä on vain uuden järjestelmän mukaisia seteleitä ja kolikoita.

Pelin 70-luvun Suomessa käytössä oleva markka vastaa ostovoimaltaan noin yhtä tosimaailman euroa (1 mk = 1 €), joten vaikka eri asioiden keskinäiset hintasuhteet ovatkin voineet muuttua rajusti, voitte käyttää tätä nyrkkisääntöä arvioidessanne asioiden arvoa ja mahdollisesti käydessänne kauppaa tai tehdessänne sopimuksia asioista joihin liittyy rahaa. Lähtökohtaisesti voitaisiin sanoa, että siinä missä erilaiset tuontituotteet ovat 70-luvun Suomessa suhteessa paljonkin kalliimpia – esimerkiksi kahvi oli suhteessa noin kaksi kertaa kalliimpaa kuin nykyään – monet palvelut ja tuotteet joiden hinta muodostui pääasiassa työkustannuksista – kuten esimerkiksi matkaliput – saattavat olla melkein puolet halvempia.

Käytännön syistä pelissä on käytössä vain setelirahaa 1 markan setelistä aina 100 markan seteliin saakka. Eri hahmoilla on pelissä mukanaan vaihtelevia määriä rahaa, riippuen hieman hahmon varallisuustasosta ja siitä minkälaisia aikomuksia heillä on. Saatte hahmonne rahat (ja mahdolliset muut propit) kun ilmoittaudutte pelinjohdolle lavan ovensuussa saavuttuanne paikalle.

Alkoholipolitiikka

Kuten suurimmassa osassa muutakin maata, niin maalla kuin kaupungeissakin, alkoholi on – raittiusihmisten ja kansanterveydestä huolestuneiden tahojen työstä huolimatta – olennainen osa suomalaista 70-lukua. Pelin aikaan keskioluen myynti on vapautettu muutama vuosi sitten, ja viinakorteistakin luovuttiin vuotta myöhemmin, eli laillista alkoholia on saatavilla paljon aiempaa helpommin.

Kuitenkin monissa pienemmissä kylissä lähin Alko saattaa olla kaukana. Tirvalan lähin pitkäripainen on Jämsässä, eli parinkymmenen minuutin auto-, bussi- tai junamatkan päässä, eli akuuttia tarvetta ei Alko kykene täyttämään, ja myös aukioloajat asettavat rajoituksena. Joten valtion viinan parantuneesta saatavuudesta huolimatta Tirvalan Keitto-Lassen tapaisilla yksityisyrittäjillä on edelleen markkinansa ja uskolliset asiakkaansa, ja Tirvalassakin kaikki tietävät kenen puoleen kääntyä jos Alko ei syystä tai toisesta palvele (tai haluaa selvitä vähän halvemmalla, sillä Lassella on varsin kilpailukykyiset hinnat).

Viimeiset muutaman vuotta keskiolutta on saanut kyllä ostaa kotiinsa ihan Kolehmaisen osuuskaupasta, mutta tässäkin kaupan aukioloajat asettavat rajoitteita, kun Osuuskauppa on auki vain kello kahdeksaan, lauantaisin kuuteen, ja sunnuntaisin kokonaan kiinni. Tirvalan keskustassa on yksi A-oikeuksin varustettu parempi ravintola, jossa on myös kabinetti jota saa varata yksityisempiin illanistujaisiin, sekä yksi keskiolutbaari, ja rannassa lavan lähellä, järveen laskevan joen suulla toinen keskiolutbaari, Patovahti. Tämän lisäksi keskiolutta saa kylän laidalla sijaitsevan huoltoaseman baarista. Sahankylältä puolestaan löytyy kaksikin työväen suosiossa olevaa keskiolutbaaria.

Koulujärjestelmä

Vanha, Tirvalassa ja koko Suomessa tällä hetkellä käytössä oleva koulujärjestelmä rakentu useasta eriytyneestä opintopolusta, joille päätyminen riippuu oppilaan koulumenestyksestä (ja joskus myös perheen varallisuudesta). Kaikki oppilaat käyvät ensin neljä luokkaa kansakoulua, jonka jälkeen on mahdollista hakea pääsyä oppikouluun (oppikouluun voi siis hakea myös yli neljä luokkaa peruskoulua käytyään). Ne oppilaat joiden opintomenestys ei riitä oppikouluun, käyvät vielä kaksi luokkaa lisää kansakoulua, ja sen jälkeen kaksivuotisen kansalaiskoulun, joka on pakollinen kaikille jotka eivät jatkaneet muuhun kouluun (esim. oppikouluun), ja valmistaa oppilaita ammattikoulutusta varten. Kansalaiskoulun jälkeen on mahdollista hakea erilaisiin opistotasoisiin ammattikouluihin, kuten teknilliseen opistoon, maatalouskouluun tai kauppaopistoon.

Oppikouluun pyrkiminen tapahtuu kevään pääsykokeissa, johon kuuluvat ainekirjoitus ja matematiikan koe. Koska oppikouluun pääseminen on ainoa tie korkeampaan koulutukseen, kokeet ovat melko vaativat ja stressaavat. Oppikoulu, johon siis siirrytään yleensä neljän kansakouluvuoden jälkeen eli n. 11-vuotiaana, koostuu viisivuotisesta keskikoulusta ja kolmivuotisesta lukiosta. Keskikoulun jälkeen oppilaille annetaan erillinen todistus sen suorittamisesta, mikä mahdollistaa opintojen lopettamisen tähän – jo keskikoulutodistus avaaovet moneen sellaiseen ammattikoulutukseen joihin pelkkä kansakoulu ei riitä.

Oppikoulut  voivat olla joko yksityisiä tai valtion kouluja ja poikakouluja, tyttökouluja tai yhteiskouluja; Tirvalaa lähin oppikoulu johon lähes kaikki Tirvalalaiset päätyvät oppikoulunsa suorittamaan, on valtion yhteiskoulu, eli pojat ja tytöt opiskelevat samassa koulussa ja samoissa luokissa, ja lukukausimaksut ovat huomattavasti kohtuullisemmat kuin yksityisissä kouluissa. Oppikouluun on myös mahdollista saada stipendi, joka mahdollistaa myös pienituloisempien perheiden lasten tien korkeakouluun. Kolmivuotisen lukion päättävät ylioppilaskirjoitukset, jotka eivät enää ole suoraan pääsykoe yliopistoon, vaan ylioppilaaksi kirjoitettuaan nuorten on vielä erikseen osallistuttava yliopiston pääsykokeeseen.

Yhtenäiskoulumuotoiseen (eli sellaiseen joka ei eriytä oppilaita eri koulumuotoihin näiden opintomenestyksen mukaan) peruskouluun tähtäävä valmistelutyö on aloitettu jo 50-luvulla, mallina pääasiassa Ruotsin järjestelmä, mutta vasta vuonna 1964 perustettiin Arvo Poijärven johtama Koulunuudistustoimikunta, jonka tehtävänä oli määritellä uuden koulun opetussuunnitelma. Pelin aikaan tämä työ on saatu jo valmiiksi ja uusi järjestelmä odottaa toimeenpanemistaan, joka on tarkoitus aloittaa ensi vuonna, ensin Lapista ja sieltä etelään edeten vähitellen niin, että viiden vuoden kuluttua koko maa olisi siirtynyt uuteen järjestelmään, viimeisinä pääkaupunkiseutu.

Interrail

Pelin todellisuudessa Interrail-lippujärjestelmä, joka luotiin juhlistamaan Kansainvälisen rautatieliiton 50-vuotisjuhlavuotta, on tulossa käyttöön seuraavan vuoden alusta. Mukana järjestelmässä on 21 maata ja lippujen yläikäraja on 21 vuotta. Järjestelmän on ilmoitettu olevan väliaikainen, eli Interrailille lähtemistä harkitsevat eivät välttämättä voi lykätä lähtöä loputtomiin. Tulossa olevasta järjestelmästä on kirjoitettu sanomalehdissä, joten hahmot ovat hyvin voineet kuulla siitä, ja Valtion Rautateiltä on ollut saatavissa esittelymateriaalia aiheesta. Järjestelmä toimii pelin todellisuudessa aivan samoin kuin se toimi oikeastikin 70-luvun alussa. Tiivistettynä järjestelmän idea on se, että mistä tahansa jäsenmaasta voi ostaa yhden 270 markan hintaisen lipun, jolla saa matkustaa (lähes) kaikissa jäsenmaiden junissa rajattomasti kuukauden ajan (ja saa alennuksia joistakin lauttamatkoista).

Seksuaalivähemmistöt

Pelin aikaan ”homoseksuaaliset teot” on juuri viime vuonna poistettu rikoslaista, eli pelissä homoseksuaalisuus ei enää ole rangaistava asia, vaan siihen on jo 60-luvulta lähtien suhtauduttu enemmän sairautena kuin rikoksena – sairausluokituksista se tulee poistumaan vasta vajaan kymmenen vuoden kuluttua. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että homoseksuaalisuus olisi missään määrin yleisesti hyväksyttyä – Tirvala ei ole mitenkään maan edistynein tai liberaalein paikkakunta, joten hahmoilla voi yleisestä maailmankatsomuksestaan riippuen olla hyvin vaihtelevia mielipiteitä asiasta. Tässä suhteessa konservatiivisimmat hahmot voivat olla sitä mieltä että dekriminalisointi oli huono asia, ja että homoseksuaalit pitäisi eristää yhteiskunnasta ja heitä pitäisi rankaista, kun taas jotkut voivat edustaa sairausnäkökulmaa, ollen sitä mieltä että homoseksuaaleille pitäisi tarjota hoitoa sen sijaan että heitä pitäisi rangaista. Jotkut todella edistykselliset tai jostain syystä maailmankatsomuksellisesti vapaat hahmot saattavat olla sitä mieltä että asia on ihan luonnollinen eikä siinä ole mitään vikaa, mutta tällaiset hahmot ovat harvassa, eivätkä välttämättä pidä mielipiteestään hirveän suurta meteliä.

Poliittinen tilanne

Pelin ajankohtana edelliset eduskuntavaalit on järjestetty edellisen vuoden tammikuussa, kaksi vuotta ennen aikojaan, kun presidentti Kekkonen oli antanut määräyksen edellisen eduskunnan hajoittamisesta ja uusien vaalien järjestämisestä, koska senhetkisellä hallituksella oli puolueristiriitojen vuoksi vaikeuksia saada aikaan poliittisia päätöksiä. Uudet vaalit eivät tuoneet radikaaleja muutoksia puolueiden voimasuhteisiin, mutta vaalien tuloksena muodostettin ensin lempinimellä ”nappulaliiga” tunnettu ja Rafael Paasion johtama SDP:n vähemmistöhallitus, joka toimi vajaan vuoden ajan, ja sen jälkeen ensimmäinen siinä vaiheessa täysin tuntemattoman Kalevi Sorsan johtama ja SDP:n, Keskustan, RKP:n ja LKP:n muodostama koalitiohallitus, josta tuli Suomen toiseksi pitkäaikaisin hallitus siihen mennessä.

Pelin aikaisen eduskunnan suurin puolue on Paasion johtama Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) 55 kansanedustajapaikalla, jonka jälkeen kolme seuraavaksi suurinta puoluetta ovat hyvin tasoissa: Ele Aleniuksen johtama Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (SKDL) 37 paikkaa, Johannes Virolaisen johtama Keskustapuolue 35 paikkaa ja Harri Holkerin johtama Kansallinen Kokoomus 34 paikkaa. Pienemmistä puolueista Veikko Vennamon johtamalla Suomen Maaseudun Puolueella (SMP) on 18 paikkaa, Jan-Magnus Janssonin johtamalla Ruotsalaisella kansanpuolueella (RKP) 9 paikkaa, Pekka Tarjanteen johtamalla Liberaalisella Kansanpuolueella (LKP) 7 paikkaa ja Olavi Majlanderin johtamalla Suomen Kristillisellä Liitolla 4 paikkaa.

Urho Kaleva Kekkonen

Kekkonen on ikuinen. Kekkonen on pelin aikaan ollut presidenttinä jo reilut 15 vuotta, on nyt kolmannella kaudellaan, ja kaikki ovat jo 60-luvun alkupuolelta asti tottuneet ajatukseen siitä, että Kekkonen yksinkertaisesti on Suomen Tasavallan Presidentti. Tämä siitä huolimatta, että hänen kolmannen presidenttikautensä piti päättyä jo kahden vuoden kuluttua, eikä kukaan juuri yllättynyt, kun esitettiin ehdotus Kekkosen presidenttikauden jatkamisesta poikkeuslailla vielä neljällä vuodella.

Mainokset